tiistai 21. toukokuuta 2013

Haluamme matkalle - peukuta meitä

Ja kolmas tekemättömyyden päivä tulossa, argh mulla leviää pää..

 Joskus sitä aamulla miettii töihin lähtiessään, että saisipa jäädä lämpöiseen sänkyyn nukkumaan. Believe me, enää en ikinä ajattele niin. Nimittäin tämä "joutenolo" on suoraan sanoen kauheaa. Yö meni hyvin, kiitos mömmöjen jotka nappasin nukkumaan mennessä. Aamulla olin taas niin jäykkänä, että sängystä ylöspääsy vaati todellista ponnistelua. Eikun lääkkeitä taas naamariin.  Tässä alkaa suoraan sanoen huolestua, mikä on työkunto ensi viikolla. Tilanne on kyllä se, että menen vaikka pyörien töihin, koska toista viikkoa en tosiaan halua viettää näin. Joten pitäkää tekin peukkuja pystyssä, että toi kroppa tokenisi kuntoon. 

Samalla kun peukutatte minua työkuntoon, voitte ilahduttaa minua ja lapsia myös.. 


Osallistuttiin eilen (kun aikaa oli, yllätys yllätys) tämmöiseen aurinkomatkojen matkatestaajaperhekilpailuun.  Niin oli kyllä moni muukin osallistunut.  No vieno pyyntö niiltä ketkä nyt on tänne saakka lukeneet juttua, 
klikkaa tätä aurinkomatkojen linkkiä ja äänestä meitä finaaliin. Kiitos

Emmekö olisikin hyvä porukka reissuun ?

Selkä meni - ei tekemistä - Corfu muisteloita

Niin sellaiseen ihmeasentoon sain sunnuntaina itseni väännettyä, kun autoa imuroin, että selkä särkyi.  Ihan kaamea tunne, kun vastaavaa ei ole ennen tapahtunut,  oikein säikähdin. Käytännössä en pystynyt liikkumaan juuri yhtään. Kaverini ystävällisellä avustuksella pääsin lääkäriin Kuopioon ja viikko sairaslomaahan sieltä paukahti. Onneksi sattui ymmärtäväinen lääkäri, joka oli itse kokenut saman, niin vakuutti, että ei syytä huoleen. Näitä voi sattua kuulemma kenelle vaan, milloin vaan - hänelle itselleen oli käynyt vastaava vauvanpeittoa lattialta nostaessaan. Nyt sitten lääkemömmelöissä makoilen - ja minulla ei ole mitään tekemistä.... argh en halua olla saikulla. 

Mutta sain tuossa äsken "toimeksiannon ", ystäväni on lähdössä syksyllä Korfulle ja pyysi minua kertoilemaan paikasta. Noh minullahan on ensimmäinen blogini olemassa, jossa jotain juttua Korfusta, mutta kun tuossa äsken katselin sitä, niin näinköhän ilkeää linkkiä laittaa?  Ookoo laitetaan linkki ekaan nolo blogiini jossa yksi matkajuttu Corfusta. Ajattelin sitten, että voisihan tuota vähän verestää muistoja ja kirjoitella tännekin, sen minkä muistaa



Avuksi pitää kyllä ottaa Korfun kartta, koska paikkojen nimiä ei tahdo muistaa. Vasemmalla oma ottama kuva, jonka huom. pitäisi olla Korfun saaresta.  

Me siis oltiin Korfulla syksyllä 2010 ja keskityttiin kiertämään oikeastaan tuo saaren pohjoisosa. Majapaikkana oli Barbati, lähellä Korfun kaupunkia. Huvitti, kun lueskelin tuota aikaisempaa blogia, niin hehkuttelin sen rauhallisuutta. Joopa joo sitä se kyllä on, mutta jos nyt lähtisin uudestaan niin pikkuisen elävämpi paikka saisi olla. Barbatissa on vain pari ruokapaikkaa, ei käytännössä juurikaan kauppoja. Silloin sitä oli niin rakastunut, että paikka sopi hyvin, mutta nyt sekin tilapäinen mielenharha on ohi, joten ehkä majoitus jostain muualta. Niin lapsillekaan siellä ei ole oikein mitään, paitsi uimaranta tietysti. 

Corfulta pääsee kätevästi myös muille saarille, Albaniakin on näköetäisyydellä. Me aina iltaisin katsottiin, kun Barbatista sinne hyvin näki, että onko koko manner tulessa? Ilmeisesti ne jotain roskia poltti tms. mutta mahtavat oli roihut. Veneretkiä järjestetään myös esim. Pargaan, Paxokseen, mutta Kaijalla ei kokemusta näistä (tulee helposti merisairaaksi näes)


Ensinnäkin Korfun kaupunki, varaa aikaa riittävästi. Kun vihdoin pääset ostoskatujen jälkeen tälle rantaesplanaadille, jossa kuninkaalliset aikoinaan on pasteeranneet on kahvin paikka.

Nimittäin seuraavana odottaa linnoituksen valloitus ja jos lämmin päivä sattuu niin sitäkään ei ihan hetkessä tehdä. Pienten lasten kanssa sinne meneminen on vähän kiikun ja kaakun, on paljon nousua. Toisaalta voivat olla innoissaankin.  Linnoituksella on kyllä ns. puolimatkan pysäkki, jossa voi nauttia virvokkeita.  


Jos jaksaa kivuta huipulle saakka, näköalat on mahtavat


Vaatimattomasti totean, että me jaksoimme :)


Tuosta rantaesplanaadilta lähtee myös possujuna, jota voin suositella. Sen avulla pääsee helposti tutustumaan myös Korfun kaupungin vanhempaan osaan, josta on löydetty ja parhaillaankin kaivetaan argeologisia löydöksiä. Tosi kiva istua junassa ja katsella, samalla tuuli vilvoittaa mukavasti vaikkei se juna niin kovaa puksutakaan ja antaa myös väsyneille jaloille kivan tauon. 



Sitten kun on riittävästi kierrellyt kaupoilla, rantaesplanaadilla, linnoituksella ja missä nyt vaan niin täytyy vielä tehdä lenkki vanhaan kaupunkiin. Näkemisen arvoinen paikka, näin kiinteistöalan ihmisenä tutkailin taas vesiputkia ja sähköasennuksia, eikä ehkä kukaan saisi energiatodistusta näistä tehtyä. 


Sitten paikka, jota ei saa MISSÄÄN NIMESSÄ  missata jos Korfulle menee. Nimittäin pohjois-osassa Sidar ja Sidarin lähellä Peroulades. (toivottavasti muistan nämä paikannimet oikein, jos en niin suunta on ainakin oikea)


Täällä on ihan huippupaikka uimiseen ja paikalliset hyppii noilta korkeilta kallioilta mereen, tiedä liekkö ihan sallittuakaan.  Paikka on kaikinpuolin erikoinen, jyrkkine kallioineen ja mutineen, jota ihmiset hieroo itseensä. 


Ja kun tuolta malttaa lähteä huippuranta löytyy juuri sieltä Perouladesistä. 


Sielläkin jengi hieroo itseensä tuota terveysmutaa, kuten Sidarissa ja väkeä ei itseasiassa ollut paljon. Ainakaan silloin kun me olimme siellä. Pitkään pidin tätä rantaa parhaana ever (nyttemmin on löytynyt jo uusi ihannepaikka Lefkakselta) ja ihan kahtena päivänä tänne ajoimme. Niin autohan on sitten Korfulla must, muuten noita hienoja paikkoja ei oikein pääse näkemään. 


Tämän samaisen uimarannan "päällä", koska rantahan on tosi alhaalla on sellainen "titanic" näköalatasanne ja tietysti tosi kiva taverna, maisemat on mahtavat. 

Takaisin voi ajella (tai ajaa menomatkalla) Paleokastritsan kautta Glyfadaan, tie sopii sitten "ei heikkovatsaisille". Mahtavat on näkymät, mutta siellä saatiin riita aikaiseksi juuri tuosta reitinvalinnasta. Jarihan onnistui ajamaan sellaista tietä, jota voi  kinttupoluksi nimittää, kun rantaan halusi mennä ja minä kiljuin kurkku suorana, että "tämä ei ole ajotie". 
Kai se loppujen lopuksi oli ajotie, ainakin siellä paikallisten autoja oli, mutta ihan hirveä sen voin sanoa.


Joku päivä kannattaa ajaa tuonne Pantokrator vuorelle josta aukeaa huikeat näkymät



Siellä on myös kaunis luostari, jossa voi vierailla


Pantokratorin alapuolella on perinnekylä , Old Perithia taitaa ehkä juuri ja juuri tuossa näkyä. 


Käymisen arvoinen paikka ja jopa asuntojakin myynnissä, jos haluaa ostaa. Ihan tässä kylän lähellä kävelymatkan etäisyydellä on muuten hunajafarmi, jossa voi samalla pistäytyä


Korfuhan ei ole kauhean iso saari, joten kun tuossa surffailee edestakaisin niin jos tämmöisen kyltin näkee, jarruta ja mene lounaalle. Me ajettiin joku ilta tänne illalliselle Barbatista, ei ole kauhean pitkä matka. Muistaakseni juuri tuonne vuorelle mennessä ja on hyvää ruokaa. Tavernan tunnistaa siitäkin, että se on ajotien molemmin puolin. 

Mitäs vielä..?


Ai niin, tietysti Sissin palatsi, ken historian huminasta tykkää. Minulle tämä oli myös niitä must paikkoja, jossa täytyy käydä. Keisarinna Sissin palatsi sijaitsee Achillionissa.  Sinne kannattaa ajella kohtuu aikaisin aamulla, parkkipaikka täyttyy nopeasti. Ja edelleen, katsomista on niin paljon, että aika hurahtaa huomaamatta. ..


Korfu poikkeaa aika paljon muista kreikan saarista vihreydellään. Saarella on myös kohtuupaljon näkemistä, tosin mielestäni viikossa ehtii kyllä tärkeimmät paikat nähdä. Ja jotakuinkin tuommoinen oli meidän Korfun matka, valokuvia oli yli tuhat otettu siltä matkalta, joten nappailin sieltä täältä ihan muutamia. Parhaat kuvat löytyy netistä surfaamalla kuitenkin.  

Kiitoksia vaan silloiselle matkaseuralle, vähän tässä nyt surutyötäkin teen, kun emme enää yhdessä matkaile. Toivottavasti joskus löytyisi aikuis (mies tai nais) seuraa tuleville matkoille, vaikkakin kolmestaankin on kiva mennä.  

Ja ennenkaikkea : Riinalle perheineen mukavaa matkaa, tulikohan toimeksianto täytettyä edes yhtään ???



sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Kevät Viännöt 2013 Kuopiossa


Helatorstaina tanssittiin mitä luultavammin tämän kauden viimeiset kisat Kuopiossa, tanssiseura J&V:n kevätviännöt, kyseessä olivat E-luokan kisat, joten suuri "glamouri" puuttui, mutta kun tänä keväänä on päästy niin harvoihin kisoihin, niin tokihan kotikisat pitää käydä. 


Hyvä juttu näissä lähikisoissa on se, ettei tarvitse herätä kukonlaulun aikaan. Ehdittiin laittaa kotona Sonjan tukkaa ja yritin väkertää siihen hiukka ekstraa, mutta eihän se oikein onnistunut. Kun edes pieniä kirppuja saisi kampaukseen käyttää, niin saisi hiukan paremmin onnistumaan. Minä en kerta kaikkiaan osaa käyttää noita hengettömiä pinnejä ja ne tahtoo jäädä näkyviin vaikka minkä tekisi. 




Lapsi  2 E luokassa oli taas karsinta ja tavoitteena oli tietysti päästä finaaliin mikä onnistuikin. Lähes kaikilta tuomareilta saatiin rakseja lähes kaikissa tansseissa. Sakki ja Tilli olivat  tosin sitä mieltä, että Quickstep ja Jive ei ilmeisesti mennyt hyvin ja niiltä osin antoivat pisteitä muille pareille. Karsinnassa oli yhdeksän paria, joten kyllähän siinä on tuomarien muutaman minuutin aikana oltava tarkkana, että edes ehtisi katsoa kaikkien tanssia. 


Finaalissa oli tosi hyviä pareja oikeastaan kaikki, tosin kolmen kärki kyllä erottuikin. Minun mielestäni meidän  lapset tanssivat tosin paremmin kuin koskaan, tosin kyseessä ei ole ehkä ihan objektiivinen mielipide :). 

Mitä olet mieltä lasten tanssista? Latasin you tubeen kaikki tanssit, joista kyllä mielestäni näkyy hyvin Eliaksen ja Sonjan kehittyminen, kun vertaa niitä muutaman kuukauden takaiseen tanssiin. 



Tässä kisassahan muuten saatiin yksi tuomarineuvo eli Jivessä Rolling of the arms. Käytännössä tarkoittaa vain käsiotetta. Huonompi juttu oli myös saatu huomautus (siitähän menee myös myös seuralle tieto ja pahimmassa tapauksessa jos jatkuisi voisi johtaa jopa kilpailukieltoon) eli Sambassa D-luokan kuvio Open Rocks. Tämä ihmetyttää kyllä, koska valmentajathan tekevät kuviot ja heidän jos kenen pitäisi tietää, onko kuvio sallittu vai ei.  Eniweis tässäpä sitten Finaalitanssit:

Finaali Samba  (tässä näkyy kuvion viimeisin osa, josta tuli huomatus, ja joka on siis D-luokan kuvio, tyttö menee pojan edessä vasemmalta oikealle puolelle ja takaisin)


Ja sitten tuloksiin


Line up

ja tässä tuomaritulokset




Hajonta on aikamoinen, mutta väitän (tuntematta tarkemmin pistelaskennan saloja) että jos Tilli olisi antanut edes 5 pistettä niin lapsilla olisi mahdollisuus ollut tulla neljänneksi.  Tuomari E rankkasi lapset pääsääntöisesti kolmanneksi tai neljänneksi, samoin B antoi nelossijan kolmesta tanssista.  Olisikohan Tillillä vanhoja kaunoja  takana ?? Noh, onneksi on niin, että tuomarit vaihtuu ja kisat vaihtuu ja turha onkin spekuloida tuomaripisteitä. Mielenkiinnolla sitä vaan aina katsoo, onko kotiinpäin vedätystä. Ei kai tuossakaan varmaan ole - J & V:n oma pari numero 12 ja Tillin tuomaroinnit :) .

 Kisa oli tasaväkinen ja paras pari voitti. Sonja ja Elias olivat tosi pettyneitä varsinkin Joensuun menestyksen jälkeen, mutta pettymyksiäkin tarvitaan ja kuuluvat asiaan.  Kiva asia oli, että brieguissa päästiin mitalisijoille  ja tanssi jatkuu..

Kesällä käydään leireillä ja mammakin yrittää päästä muutamiin lavatansseihin.. kun vielä löytäisi tanssikaverin, vinkkejä voi laittaa vapaasti ;)


Ei mene kauan



Meillä ihmisillä on hyvin erilaiset aikakäsitykset - sen olen huomannut kantapään kautta. Meillä on myös hyvin erilaiset käsitykset toisen huomioon ottamisesta, senkin olen huomannut. Edellämainittu liittyy  viikon takaiseen kilahtamiseeni. 

Olimme sopineet sunnuntaina puhelimessa noin 12 aikaan, että tapaamme ja laitamme ruokaa yhdessä, tarkoitus oli grillata kevään ensi grillaukset ja (minä ajattelin, toinen vissiin ei), että touhuttaisiin pihalla, koska pihalla riittää nyt tekemistä. Puhelusta jäi mieleeni sanat, mulla ei mene kauan..

No kuinka paljon on ei kauan, se on tietysti henkilökohtainen kysymys itsekullekin, mutta minulle se on pari kolme tuntia. Kello lähestyi kolmea, sitten neljää ja lapset alkoivat olla nälissään. Viiden aikaan tekstasin, että unohda koko juttu, minun on pakko ruveta laittamaan ruokaa lapsille. 

Arvata saattaa lopputuloksen, siinä pahoittui monen mieli.. Minä en siis todellakaan tajua, miten jotkut voi olla niin välinpitämättömiä  toisen suhteen, eivätkä arvosta toisen aikaa. Tai miten jotkut pitävät omia tekemisiään niin tärkeinä, että luistavat sovitusta, ilman edes että viitsisivät tekstata myöhästymisviestin. Itsekkyys huipussaan.  Minun periaatteeni on, että jos jotain on sovittu siitä pidetään kiinni ellei tule ylitsepääsemätöntä estettä. Asia raivostuttaa minua edelleen...

Tuo pikku episodi liittyy vielä isompaan kokonaisuuteen nimittäin matkojen ja lomien järjestämiseen. Minusta on erittäin itsekästä yhden henkilön (naimattoman, lapsettoman) päättää milloin lomaillaan, miten lomaillaan, missä lomaillaan. Minullahan sattuu nimittäin olemaan kotona vielä kaksi kouluikäistä lasta, joiden loma-ajat vaikuttavat aika paljon omiin lomiinkin. Nyt olenkin päättänyt, että yhtään vapaata lomaviikkoa ei enää koulusta oteta, vaan lomille mennään silloin kun on koulusta vapaata (ja jos itse pystyn töistä vapaaan järjestämään). Ja näin ollaan tehtykin, viime syksynä oltiin syyslomalla lasten kanssa nelistään reissussa ja nyt maaliskuussa kolmestaan. Sama käytäntö tulee jatkumaan, minä aion olla nyt itsekäs ja ajatella vain itseäni ja lapsiani. Piste.

Olenko mä liian tiukkapipo ? Olisi kiva kuulla kommentteja


Loppukevennys tilitykseeni, tapahtui myös viime sunnuntaina. Pihalta alkoi kuulua mahdoton älämölö ja pomppasin kauhuissani pystyyn kuka siellä nyt on itsensä telonut. Rakkaille lapsilleni kun sattuu ja tapahtuu koko ajan.  Ulko-ovelle ilmestyy läpimärkä  lapsi, joka sanoo: "äiti, nyt mä ymmärrän, miksi sä olet aina kieltänyt pomppimasta suihkulähteen kivillä ". Oli sitten toinen kakara, joka putosi lähteeseen, ensimmäinen (lasten serkku)  putosi vuosia sitten alkutalvesta, jolloin lähteessä oli vielä jäätä..

Sanompa vaan, että oli kylmä kylpy ja märkä lapsi ja kumpparit ei ole vieläkään kuivuneet kunnolla. Seuraavaksi lastenhuoneesta kuului, kun toinen meni peittojen alle lämmittelemään.. "antakaa mun syrjäytyä rauhassa" .. iltakevennys oli sitten keskustelu siitä, kuka heitti talviturkin tänä vuonna ensimmäiseksi..

Mäkin aion muuten syrjäytyä nyt rauhassa..


keskiviikko 1. toukokuuta 2013

KevätBriegut 2013 Joensuussa


KevätBriegut tanssittiin Joensuussa jo parisen viikkoa sitten, mutta empä ole ehtinyt /jaksanut kirjoittaa edes blogiini juttua. Tässä nyt pieni kooste tapahtumista. Fiilikset aamulla ihan ookoo, vaikkakin jouduttiin heräämään taas toooosi aikaisin


Tässäpä hiukan ChaChaa



Sitten mennään Jiveä joka taisikin onnistua parhaiten näissä kisoissa


Samba on yleensä ollut vahva Sonjalla ja Eliaksella, mutta nyt olivat kuin maansa myyneitä sen jälkeen. Ihan alussa he joutuivat keskeyttämään pari kertaa ja hermostuivat siitä sitten. 


Noh pienistä ei kannata välittää, odotellaan vaan kokonaispisteitä



Ja arpoja ostettiin (taas) ihan kunnolla, tosin ei hassumpia voittoja - saatiin kahvinkeitin


Line Up, jännittäääää


Ei hassummin, kolmansia ja sehän tarkoittaa sitä, että nyt tuli Sonjan ja Eliaksen ensimmäinen yhteinen palkinto


Ja kohteliaisuussäännötkin muistettiin, eli kätellään huonoimmille sijoille sijoittuneet


Ja siinäpä koko joukko. Tässä vielä tulokset, ei ainakaan tuomarit tulleet kotiinpäin yhtään, oma valmentaja Nitta Kortelainen, joka oli tuomarina, taisi antaa huonoimmat pisteet..


Palkinnot olivatkin varsin hienot tällä kertaa, eli ihan kunnon pokaalit


Hyvä Me!


Sitten meni vähän hassutteluksi. 

Olen kyllä iloinen siitä, että lapset sai ekan sijoituksensa nyt. Se antaa kummasti potkua eteenpäin, tämä oli varsinkin Eliakselle suuri juttu, hän ei ole vielä aiemmin päässyt koskaan palkintosijoille. Sonja laski mitaleitaan ja pokaaleitaan kotona ja oliko niitä nyt jo 12-13 :)

Tanssien jälkeen ajeltiin kotiin ja oltiin koko porukka aikamoisen väsyneitä, mutta eipä haittaa kisaviikonloput  on sellaisia. 

Tämän kevään kisat on olleetkin aika vähissä, mietimme pitkään Kotkaan ikäreihin osallistumista, mutta taitaa nyt jäädä meiltä tänä vuonna väliin. Seuraava kisa onkin piakkoin eli Kuopiossa J & V:n järjestämä seurakilpailu helatorstaina. Siellä nähdään !