sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Tiistaina 5.3.2013 Timanfayan kansallispuisto


Tiistaina aamupäivällä lähdimme sitten vierailemaan Henrin elektroniikkaliikkeessä, jossa oltiin muutaman kerran jo kauppoja käyty hieromassa. Myrskyiltana rannalla kuvatessani huomasin seuraavana päivänä, että kameran linssi oli suolaa täynnä. Itseasiassa nuo Ranchon kuvat on vähän valjuja siitä johtuen. 




Henri sitten kovasti möi kameraani erillistä linssiä. Tuossa Polosun esimerkissä näkyy nuo kalat tällä suodattimella, mutta paljaalla silmällä ei. Tiedä sitten tuliko tehtyä hyvä kauppa (konsultoin Maria puolisen tuntia puhelimessa ja Mari surffasi netissä etsien hintoja).  Ostin myös muistikortin ja Saralle 100 "aitoa" 3 DS peliä. Koko satsi noin sata euroa..



Nyt on uusi filtteri kamerassa ja suolatkin puhdistettu



Lapset olisivat viihtyneet rannalla vaikka kuinka kauan taas, mutta iltapäivälle olikin suunnitelmia..


Olimme päättäneet lähteä Timanfayan kansallispuistoon, matkalla sinne oli mielenkiintoista katsottavaa. Nämä rakennelmat ilmeisesti istutusalueita. Lanzarotellahan (lähinnä saaren pohjoisosissa) viljellään ihan jonkun verran, vaikka maaperä onkin kai aika karua..


Timanfayaa lähestyttäessä maisemat muuttuvat dramaattisesti


Kamelit menossa iltapuulle


Sitten aletaankin olla perillä. Päätimme lähteä tälle matkatoimiston järjestämälle reissulle, koska puistossa ei jokatapauksessa saa kulkea ominpäin vaan kaikki kierrätetään  alueen halki bussilla. (hinta kyllä kallis mielestäni)


Ensin esiteltiin, kuinka maaperässä on vielä aktiivisuutta, kuumaahan hiekka oli kun sitä hieman kaiveltiin tietystä kohdasta


Toinen koe, jossa näytettiin kuinka kuoppaan heitettäessä heinät syttyvät itsekseen tuleen


Maaperään oli ymmärtääkseni kaivettu metallisia putkiloita ja kun sinne heitettiin vettä, se suihkusi pilvenä ylös


Tässä ns.pirun illallinen valmistumassa El Diablo ravintolassa.  Kyseessä on noin 7 metriä syvä "kaivo" joka hohkaa lämpöä  niin, että siinä voi paistaa ruokaa, varsinainen luonnongrilli siis.  Uskon kyllä, että myöhemmin syömiämme ruokia ei välttämättä tässä kyllä paistettu :)  Olisikohan makkarat olleet rekvisiittaa turisteille ? 


Sitten varsinaiselle kierrokselle Timanfayan kansallispuistoon


Maaperä on uskomattoman karua, kiveä ja laavaa - ei mitään kasvillisuutta



Paikka on todella näkemisen arvoinen, en ole missään muualla liikkuessani vastaavaan törmännyt.  1700- 1800 luvuilla tapahtuneissa isoissa tulivuorenpurkauksissa säästyttiin ihmishengiltä, mutta purkaukset hautasivat alleen yli 20 kylää ja  maa on edelleen asuinkelvotonta


Geologien mielestä aktiivisuutta on edelleen niin paljon, että uudet purkaukset ovat mahdollisia, mutta kysymys kuuluu milloin ne tulevat, 100 vuoden päästä ? 


Tämä kraateri oli mielestäni vaikuttavimman näköinen alueella. Kuvasta ei oikein näy kuinka iso tuo onkaan, mutta aivan uskomaton näky. 



Taustalla kilometrejä ja kilometrejä autiota kuumaisemaa. Yritin kysellä, josko täällä on tehty mitä leffoja, mutta nuori finnmatkojen opas väitti vastaan ettei ole. Myöhemmin kyllä laittoivat minulle tekstarin, jossa korjasivat asian. Alueella on kuvattu mm. apinoiden planeetta 1 ja tähtien sodan vanhimmat elokuvat.


Kiertoajelubussissa oli englanninkielinen selostus, mikä oli harmi sinänsä, koska en millään ehtinyt kääntää kaikkea lapsille. Sanoin siitäkin oppaalle ja tulihan sieltä vajaa A4 jälkeenpäin asiaa, mutta ei juuri sitä mitä englanninkielisessä selostuksessa oli. Siinä puhuttiin mm. tuulen mukana tulleista siemenistä ja eläimistä jotka alueella selviävät (niitä ei montaa ole) mutta missasin sen siis . Lapsiakin harmitti hiukan, koska mielelläänhän olisivat kuulleet suomeksi selostuksen, eivät vielä ymmärrä niin paljon englantia kuitenkaan. Kaikenkaikkiaan ihan uskomaton paikka kuitenkin. 



Tässä ollaan sitten ns. tulivuori illallisella, joka suoraan sanoen oli pettymys. Puitteet on kyllä hyvät esim. näköala aivan loistava, mutta muuten kaikki sitten onkin kyllä turistien rahastamista.  Ihmiset ohjataan sisään kuin karjalauma ja oikein piti kovasti sanoa tarjoilijalle, joka halusi istuttaa meidät keskelle ravintolaa, että haluamme ikkunapaikan (niitä nimittäin oli vapaana). Illan pelasti hyvä seura, ruotsalainen Marianne poikansa Leon kanssa istutettiin pöytäämme ja juttuahan meillä sitten riitti.  Illalliseen ei kuulu edes viiniä, vaan kannu sangriaa - ruuan kanssa ???? Korjasimme tämän puutteen Mariannen kanssa varsin pian :)

Ruoka ei oikein sovellu lapsille, tosin molemmat söivät kyllä kanarian ryppyperunoita, mutta hintaan mikä tuosta reissusta maksettiin, olisi saanut kyllä kuulua lapsille jotain ns.lastenruokaa. Nuo "tulivuorigrillissä kypsennetyt" kanat oli valjuja ja kyljys sitkeää. Ai niin alkusalaatti oli hyvä :)  Kun Marianne löysi vielä ruuastaan hiuksen, meidän syömiset oli siinä. 

Kun Marianne valitti heidän oppaalleen asiasta, häntä kyllä kuunneltiin. Mutta tämä meidän finnmatkojen opas oli kyllä total disaster, ei paljon suutaan auki saanut. No näitä sattuu ja saatiinhan me sitten korvauksena pullo viiniä ja suklaalevy hotellille. Mariannen perhe sai kyllä ilmaisen illallisen koko heidän perheelleen ... tapasimme myöhemmin uudestaan Puerto Del Carmenissa ja hän kertoi asiasta


Aurinko painuu tulivuorien taakse, 

oliko meillä hauskaa ? No oli, katso tästä fiilikset :)

Tosin itselle tuli noista soittoniekoista mieleen se leffa - en muista nimeä, joissa tyyppi maksoi soittajille, kun ne eivät soittaisi :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti