lauantai 30. maaliskuuta 2013

Keskiviikkona 6.3 Jameos Del Aqua


Keskiviikko aamu alkoi aamu-uinnilla kuinkas muutenkaan ?



Aamutoimien jälkeen hyppäsimme Carmenista Hop on Hop off bussiin tarkoituksena tutustua saareen pohjoisosiin. Bussi kiertää ympäri saaren kahta reittiä, punaista eteläistä ja vihreää pohjoista. Idea on sinänsä ihan hyvä, mutta reitin suunnittelussa ja aikataulutuksessa on syytä olla tarkkana, koska parhaimmillaan vaihtoaika venyy pitkäksi ja   kun reitti kiertää vain yhteensuuntaan esimerkiksi Arreciefestä päästäksesi Carmeniin, täytyisi kiertää eteläinen lenkki kokonaan. Aikaa tähän kuluisi parintuntia, kun muuten välimatka on noin 15 minuuttia. 


Ensimmäinen vaihtopiste Monumento Al Campesino. 



Lanzarotella tunnettu nimi on Cesar Manrique, joka on tämänkin monumentin väsännyt. Hän on saarella vuonna 1919 syntynyt taiteilija, joka on vahvasti vaikuttanut saareen ilmeeseen. Hänen vaikutuksensa ansiosta saarelle ei saanut rakentaa yli kolmekerroksia rakennuksia ja talojen väritys piti olla vaalea. Nyttemmin tätä määräystä on rikottu, koskapa Arreciefessäkin sijaitseva saaren korkein rakennus on monta kerrosta korkea hotelli.  Manriquen vaikutus kuitenkin näkyy edelleen hyvin vahvasti saarella ja monet saaren  tunnetuimmista nähtävyyksistä ovat hänen rakentamiaan. 


Matkalla pohjoiseen on Haria palmulaakso, jossa kasvaa luonnonvaraisiakin palmuja. 

Tässä videossa matkatunnelmia Hariasta edelleen pohjoiseen. 



Päivän pääetappi, Jameos Del Aqua


Jameo on laavatunnelin katon romahtamisesta syntynyt osa. Jameos del Aqua muodostuu kahdesta jameosta ja näitä yhdistävästä vedenalaisesta tunnelista, jossa on merivedestä muodostunut laguuni. Tämä kuva ennen sisäänkäyntiä. Olen jostain lukenut, että näitä myös laavakupliksi sanotaan.




Sitten se varsinainen syy miksi tänne tultiin. Ravintolan jälkeen olevassa laguunissa sijaitsee harvinaisia pieniä albiinorapuja (Munidopsis polimorpha). Jo itsessään upeasta paikasta on hienovaraisen tunnelmamusiikin ja viherkasvien avulla luotu vaikuttava paikka.


Näitä sitten ihmeteltiin jonkunmoinen tovi ja yritettiin kuvata, se olikin aika vaikeaa. 



Tutkimme ja kolusimme paikan ihan kaikessa rauhassa, lapset eivät olisi millään halunneet jatkaa matkaa rapulammelta. 



Ensimmäisen kuplan jälkeen tulee taas avonainen tila




Avonaisessa tilassa on valtava erikoinen uima-allas, Cesar Manriquen luomuksia taas



Kolmas kupla avonaisen tilaan saattaa melkein jäädä helposti huomaamatta. Sisäänkäynti sinne on pikkuisen piilossa ja kun emme olleet opastetulla matkalla, meillekin melkein niin kävi.  Onneksi kuitenkin huomattiin, koska sali on vaikuttava. 




Kuplien jälkeen näköalatasanteelle


jossa sijaitsee pieni kahvilakin


Ja tietysti päivän ensimmäiset Heladot ja Cappuchinot


Punainen katajanmarja ?




Sitten taas bussiin ja suunta etelään. Jameosin lähellä olisi ollut ihan näköetäisyydellä toinenkin käymisen arvoinen paikka Cueva de los Verdes, mutta koska siellä olisi taas mennyt aikaa ihan jonkunverran päätimme , että nautimme loppupäivän auringosta. Aikomus on tulla saarelle uudestaan ja kaydä katselemassa paikat joita nyt ei nähty. 
Jäimme bussista Arreciefessä pois ja nappasimme siitä taksin Carmeniin. Jos oltaisiin menty siis tällä samalla bussilla olisi pitänyt kiertää koko saaren eteläosa. 


Hotellille saapuessamme sinne tuotiin finnmatkojen hyvittelyä. Onhan tuo nyt jotain pilalle menneestä ruokahetkestä (n 120 euroa) saatiin sentään viinipullo ja suklaata (5 euroa). Huom kuvassa näkyy myös tyttöjen ostamat aidot Cuccilaukut. 


Altaalla vietetyn iltapäivän jälkeen syömään..... kielikukkasia...

Nauroimme tyttöjen kanssa mutkalle näistä käännöksistä ja yritin kyllä kertoa tarjoilijalle, että ehkä suomi käännös kannattaisi miettiä uudestaan.. ilmeisesti huonolla menestyksellä, koska kertomani herätti ihmetystä keittiössä


Ruoka oli kuitenkin hyvää, huolimatta kokin "erikoisesta" keittotyylistä ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti