tiistai 18. joulukuuta 2012

Onnea Marille !


 
Muutamana  iltana lapset on tehneet joulukortteja kavereilleen ja opettajille. Yksi kortti on mamman tekemä - arvaa mikä? Vinkkinä voin kertoa, että lapset tekee paremmin.
 
Niin kaikki jouluhommat on tekemättä, stressiäkö ? Eipä juuri,ehtiihän tuota viikonloppuna, kun suunniteltu matkakin meni puihin... ai että mä odotan pitkää, pitkää joululomaa, reilu viikko vapaata
 
Päivän hyvät uutiset : Mari valmistui tänään ja tutkinto on Bachelor of Culture and Arts. Onnea rakkaalle lapselle ja hyvää matkaa huomenna Roomaan.  
 
Päivän huonot uutiset: minulle taitaa pian olla täysi välirikko autoni kanssa, jos ei ala parantaa tapojaan otan siitä eron. Tänä aamuna harjoittelin ajoa kuljettajan puolen aukinaisen oven kanssa, oli mielenkiintoista. Jännityksellä odotan huomisaamua - millähän hän yllättää minut huomenna?
 
Päivän mietelause: jos mies nousee kuljettajan paikalta avatakseen vaimolleen oven, on joko auto tai vaimo uusi.
 
 
 
 

lauantai 15. joulukuuta 2012

Snow Apartment

 
 
Rakentajilta on mennyt muutama tunti aikaa ja tuloksena myös läjäpäin märkiä vaatteita. Tulos on kuitenkin mahtava - eikö ?
 
Hyvää Joulunalusaikaa !

torstai 13. joulukuuta 2012

Kestävä kehitys - auton jäätyneet lukot

Story begins.. eilen...

Likat kertoi, että perjantaina on luokan pikkujoulut, jonne pitää olla herkkuja/lahja/tonttulakit yyyäms...
Tonttulakkeja (joita meillä oikeasti on miljoona) etsittiin sitten ilta, ei löytynyt.. lopulta luovutin etsinnän, varastosta oli vielä palanut lamppu ja siellä oli pilkkopimeää ja tavaraa ihan pikkuisen vain = mahdoton yhtälö.  Menin sitten Tiimariin niitä ostamaan ja löysinkin - 2 kpl 1.99 ..
Tyttöjen toiveissa oli sellainen pitkähuppuinen lakki ja olihan niitä siellä, 7.99 euroa kappale ??? haloo..jäivät suosiolla hyllylle. (huom kuka maksaa palasta huopaa 8 euroa ?)

No tänään oli sitten aikomus käydä ostamassa niitä herkkuja, kuinka kävikään ? Lähdin töistä ja ilokseni huomasin, että auton lämmitys ei ole ollutkaan päällä. Tästä voisin kertoa pitkät storyt, mut ihan lyhennettynä.  Technopolis veloittaa Savonialta noin 40 euroa kuukaudessa per hallipaikka ja Savonian henkilökunta maksaa 100 euroa vuodessa näistä autohallipaikoista Savonialle, jotta luulisi saavan jotain vastinettakin rahalle esim. lämmityksen pakkasten aikaan. Kiitos Savonian ihan täyttä hintaa ei tarvitse kuitenkaan maksaa. 

Käytännössä olen huomannut (kuten tänäänkin), että lämmitys ei lähde aina päälle, pitäisiköhän niitä lämmitystolppia aina silloin tällöin käydä huoltamassa, että sähkö niihin kulkee ? Puhumattakaan siitä, että kenelläkään ei ole nimettyä paikkaa, joten joudut aamuisin kurvailemaan halleja edestakaisin että paikan ylipäätään saat. Puhumattakaan siitä, että sisäänmennessä on niin järkyttävä polanne, että hyvä kun pääset leimauskoneen luokse ajamalla ja yletyt siitä siitä avaintasi heilauttamaan,että saat puomin auki. 

No, kun lähdin huomasin, että auton etuovet ei aukea, eikä aukea ikkunatkaan ei sen puoleen. Pienenä tyttönä könysin sitten takaoven kautta autoon ähinän ja puhinan ja kiroilun kera. Kun ei aukea ikkuna, eikä aukea ovi on aika mahdotonta vilauttaa avainta puomilla. Ajatuksena oli sitten ajaa jonkun perälaudassa ulos leimaamatta. Onnistuiko ? No ei . Olin varmaan 10 sentin päässä edellä menevästä, kun puomi rätkähti silmille. 

Pian alkoi jonoa tulla perään, takana mieskuski. Mitä hän tekee, kun näkee tilanteen ? Alkaa peruuttaa, voi jeesus. Minä sitten epätoivoisena (kun ei aukea ovet eikä aukea ikkunat) yritän heilutella avaimiani ja osoitella leimauslaitetta, josko hän päästäisi minut omilla avaimillaan ulos. Viimein meni jakeluun ja äijä tajusi. Varmaan luuli, että mulla ei ole parkkioikeutta halliin, perkkele.  

Sitten vaan Siiliin päin ja lämmöt täysille toiveissa, että auto lämpiää niin paljon, että himassa pääsen etuovesta  pihalle. Näin kävikin - onneksi. Mutta ne herkut.. arvatkaa oliko intressiä tehdä mitään kauppareissua, kun vaarana oli, etten pääse autosta ulos ja kaupan parkkipaikalla ei oikein ilkeä näitä takaovesta könyämisiä tehdä. 

Heti kun pääsin kotiin, likat sanoi : "äiti, meiän huomiset pikkujouluherkut ? "  just, just. Vastasin: "äiti keksii jotain, nyt ei oikein huvita ajella autolla "  Pistettiin sitten mietintämyssy päähän, yleensähän meillä on aina karkkia kotona. Vaan ei ollut nyt sellaista mitä olisi pitänyt. 


Mitäs tässä tehdään ? Piparkakkuja, tietty


Sara: "äiti, joskus nuo sinun "luovat ideat " tuntuu, ettei ole kovin järkeviä


Mutta kun ne koristeli nuo piparit, niin molemmat totesivat : "meidän pikkujouluherkut on paljon parempia kuin Teresan irtokarkit " 


Mietintämyssystä löytyi vielä kuitenkin laivalta tuotuja suklaita, jotka paloiteltiin rasioihin + popcorneja, jotka melkein taas poltin, kuten aina. Mutta löytyipä herkkuja kuitenkin. 

Niin se kestävä kehitys - lahja sinne pikkujouluihin... Toistan varmaan itseäni: " lapset olisiko teillä mitään kivaa tavaraa, josta haluaisitte luopua ?" Posliineja tai joulukoristeita... 

Että tämmöistä tänään, päivän teema :

"matka jatkuu sanoi mummo kun jarrut petti "

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Itsenäinen Kokkikoulu

Eräällä ystävälläni on kaksi suurinpiirtein samanikäistä lasta kuin meidän Sara ja Sonja. Ihmeissäni kuuntelin äidin sanomisia kerran, kun hän mainitsi, että hän on kieltänyt tytöiltään leipomisen, kun hän ei ole kotona. Äiti oli löytänyt marjapiirakan jämät olohuoneen sohvalta. 

Haloo, osaako joku tuonikäinen siis itse leipoa marjapiirakan ??  Siitä lähtien olen miettinyt, että minun täytyy saada meidänkin tytöt itse leipomaan. Ehkä taustalla vaikutti myös katsomani Juniorchef kokkiohjelma - joka kerran kun ohjelmaa katsoin olin siis aivan ällistynyt, lapset tekivät noin tuhat kertaa parempaa ruokaa kuin minä aikuisena

Niin - paljonhan me siis yhdessä tehdään leivonnaisia ja ruokaakin, kun sille päälle innostuvat. Tavoitteena nyt on kuitenkin se, että molemmat osaisivat itsenäisesti tehdä jotain alusta loppuun. Tosin ei yksin - vaan silloin kun olen itse kotona :)

Aloitetaan helposta reseptistä


Perunarieskat (ohje ohrajauhopussin kyljessä) - tää on muuten hyvä resepti

Aina jää ylimääräistä perunamuussia, otetaan sitä noin 3 dl, sekoitetaan siihen ohrajauhoja, 1 muna ja hiukka suolaa. Tehdään kevyesti taikinaksi niin, että jauhot sekoittuu. Pellille ja uuniin. Helppoa kuin mikä. 


Tässä Saran ihan itsenäisesti tekemät ohrarieskat menevät uuniin, tuo uuninkäyttö on juuri se, mitä pelkään lasten touhutessa


Ja lopputulos makoisaa, vaikka ehkä nuo jauhot ei sekoittuneet ihan niin hyvin kuin tarkoituksena oli. Seuraavalla kerralla sitten paremmin. 

Kokkikoulu osa 2 jatkui itsenäisyyspäivän aattona, kun molemmat teki pipareita - ihan itse

Kokkikoulu osa 3 jatkuu, kun pienempi haluaa oppia tekemään sämpylöitä...


perjantai 7. joulukuuta 2012

Sonja 9 vee "ulkoistetut" synttärit

Mun lapset alkaa olla isoja, ne ei enää haluakaan kotisynttäreitä... Periaatteessa olen ollut aina näitä ns. "hoplop" tai muita vastaavia synttäreitä vastaan, mutta tänä vuonna toive oli ulkoistetut synttärit, joten mikäs siinä sitten..tosin 

 ei ne nyt ehkä ihan menneet ulkoistetun piikkiin täysin kuitenkaan. Onneton minä olin luvannut Sonjalle yllätyksiä pitkin viikkoa, joten lupaukset  piti taas lunastaa. Eka yllätys oli Top Modelin tilaus, se siis tilattiin.... keskiviikkona Sonjan varsinaisena synttäripäivänä tuli lahjoja.


Mummoltakin  paketti, jossa ihan rahaakin mukana. Tosin mummo taitaa olla vanha, synttärikortissa oli 8 vee toivotukset ja Sonjahan täytti jo 9 vuotta :)



lahjaksi tuli myös sähköinen hammasharja, ziisus mitkä ohjeet, kuka jaksaa lukea  monta metriä ohjeita ? 


Mamma oli ehkä ajanhermolla kuitenkin, lahjaksi zhuzhu pets vauvahoitola, jonka kanssa leikittiin koko ajan. Jestas tuota muovikrääsän määrää


Tehtiinhän me Saran kanssa yllärinä perinteinen synttärikakku kuitenkin. Puputeemaa kuten kutsuissakin ja Sara teki koristelun 


Torstaina juhlistimme samalla itsenäisyyspäivää, kera suklaisen kakun. 


Minä toivon....


Ja perjantaina odotettu Fontanellaan lähtö. Meillähän on Siilinjärvellä ihan kohtuuhyvä kylpylä omasta takaa. Tosin "after uiminen party" piti tarkkaan miettiä vaatetus


Missäs loput vieraat viipyy ?  Voinpa tässä vaiheessa mainita, että on todella hankala sopia aikatauluja, milloin uimaan, kuka hakee kenetkin, milloin mennään syömään yms yms


Loppujen lopuksi saatiin kaikki tytöt uimaan, suurinpiirtein ajallaan. Ja saatiin ihan oma pukuhuonekin Fontanellasta. Hiukan helpotti minua, viiden lapsen seuraaminen (vaikkakin parisuhde oli allasosastolla mukana)  oli huomattavasti helpompaa näin


Allasosastolta ei yllätys - yllätys ole kuvia, olisi saattanut olla kameran tuho. Mutta päästiin sitten uimisen jälkeen valmiiksi katettuun pöytään. Alkupalaksi mehua, sipsejä, karkkeja ja keksejä. 


Nostetaanpa malja Päivänsankarille


Pizzat saapuivat - just in time, kaikilla oli jo nälkä


Hyvää


Lahjatkin ehdittiin jossain välissä avata


Lisää lahjoja


Nam, jälkkärin paikka


Fontanellan tarjoilija meinasi mennä jo sekaisin tyttöjen erityistoivomusten takia, mutta loppupeleissä kaikki muistettiin hyvin.  Muutenkin ei voi muuta kun kiittää Fontanellan henkilökuntaa,  synttäripaketti olisi oikeasti ollut 7:lle lapselle, mutta meillä oli vain viisi lasta. Näppärästi ja lyhyellä varoitusajalla meille järjestettiin kivat synttärit ja erityistoivomuksetkin huomioitiin hyvin. Tosi mukava, että joustavuutta löytyi. 

Neiti nro 2 haluaa myös pidettävän synttärinsä Fontanellassa, ja ongelmana on, että nämä paketit on tarkoitettu alle 10 vuotiaille, mutta luulenpa että joustavuutta taas löytyy ja pidetään Saran 11 vee synttärit samassa paikassa. 

Voin vain suositella ulkoistettuja synttäreitä  ja mikäpä ettei vaikkapa Siilinjärven Fontanellassa

loppuilta vuokraleffojen parissa ja viimeisin kommentti mikä juuri kuului lastenhuoneesta: "synttärit oli parhaat ja rahan arvoiset :)" oiskohan ne kuulleet mun mäkätyksen juhlien kalleudesta ?


sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Uusi lamppuseni (ja mattoseni)

Kiitos Kodin Ykkösen,  joka laittelee minulle tasaisin väliajoin 10 ja 20 euron etuseteleitä painelin perjantaina ostoksille ja ostin kuin ostinkin sen lampun joka on ollut suunnitelmissa ties kuin kauan. Mielelläänhän haluaisin Muranon kristallia, mutta kun ei nyt ole suunnitelmissa Italiaan lähteä ja budjettikin rajoittaa niin tässäpä.. JA ainahan noi voi laittaa vaihtoon jos ja kun joskus olisi rahaa..



Jotakuinkin tältä näyttää nyt makkari



Paitsi matot uupuu vielä makuuhuoneesta...

Muuten tämän päivän Hesarissa  (25.11.2012)   oli kirjoitus "Punaisen aika" . Artikkelissa kerrottiin, että on se aika vuodesta, kun värikammoinenkin saattaa himoita puhdasta punaista.  Jutussa puhuttiin mm. trendikkäästä kotoilusta ja siitä että taantumassa suositaan värejä, jotka antavat voimaa... no joo...


Mutta Tsädäm kenellä on punainen matto ? En todellakaan ole mikään Teuvo Lohmanni sisustusasioissa, mutta niinpä lähti punainen matto mukaan perjantaisilla ostoksilla. Syyt ovat kylläkin ehkä eri syyt kuin Hesarin artikkelissa. Väittäisin olevani aika hinta/laatutietoinen mattojen suhteen, koskapa olen jollain lailla mattofriikki tai itseasiassa aika pahastikin mattofriikki.   Oikeasti kauhistelin ykkösen myytävänä olevien mattojen hintoja. Miten voi joku pieni käytävämatto maksaa niin hirveän paljon ? No poistolaarista löytyi tämä ihanuus, ja pakkohan oli ostaa...


Ostos oli ihan pakko tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun katselin maton taakse. KOTIMAINEN matto, tuntui todella laadukkaalta ja sitten hinta millä sitä oli yritetty myydä. Ensimmäinen alehinta oli 60 euroa, mikähän lie ollut OVH hinta aikoinaan ?? No reppana matto oli loppujen lopuksi myynnissä 20 eurolla ja jos vaan värinä olisi ollut harmaa, niin noita olisi lähtenyt useampikin mukaan.  Eli eteisessä on nyt laadukas punainen joulumatto ja täytyy vaan odottaa alennusmyyntejä jotta joskus saisi makuuhuoneeseen ne kivat matot. Täytyisi olla pehmoiset jalalle ja pieni bling bling ei haittaisi...

Olenkohan tulossa vanhaksi ? Kotimaisuus ja varsinkin luomu kiinnostaa minua todella paljon. 

Muuten  - huolimatta punaisesta joulumatosta, suunnitelmissa on jättää joulu väliin tänä vuonna ja tiedä vaikka jos matkakertomusta taas pukkaisi... ja vielä hyvää nimipäivää itselleni tänään Kaija ..


lauantai 10. marraskuuta 2012

Tanssiurheilu -jo lasten tasolla seurakieroilua ?



Olen ollut koko syksyn hiljaa tanssikuvioista, koska Sonjan tanssiura parinvaihdon takia melkeinpä lopahti syksyllä. Nyt täytyy kuitenkin avata sanainen arkkuni, koska sain aamulla ikävänsisältöisen puhelinsoiton. 

Taustaa tulevalle storylle: Sonjahan on siis tanssinut 5 vuotiaasta saakka, jolloin aloitti harjoittelun Kuopiolaisessa tanssiseura J&V:ssä. Viime syksynä päätimme vaihtaa seuraa kuopiolaiseen Tanssisavo ry:n erinäisten ongelmien takia.  Suurimpana syynä tähän oli valmennuksen taso ja valmennettavien epätasapuolinen kohtelu. Seuranvaihto sinänsähän on ihan yleistä. Eipä mennyt vaihto kuin Stromsössä kuitenkaan. Kesti todella kauan ennen kuin seurasiirto papereineen saatiin aikaiseksi ja lapset parikortistoon toiseen seuraan. Kiistelin maksuista J&V:lle, koska he veloittivat lisenssimaksut (jotka silloin seura maksoi seuraa edustavalle parille ja pari oli edustanut ja edusti koko vuoden J&V:tä) ja mielestäni myös liikaa harjoitusmaksuja, vaikka harjoituksiin emme juuri osallistuneet. Kyse oli pienistä summista, mutta minun mielestäni periaatekysymyksiä. Varsinkin kun samana syksynä muitakin tanssijoita erosi seurasta ja maksuja ei ainakaan kaikilta veloitettu. 

Ilmeisesti vastaavaa on tapahtunut aiemminkin, löysin sattumalta netissä surfatessani vanhan viestiketjun jossa mm. nimimerkki Exyhdistys ja Kunkun sivuaa asiaa. Keskustelu antaa kuvan seuran sisäisistä ongelmista. 

No siirto onnistui aikanaan ja kaikki hyvin sofar vai oliko? Siinä mielessä kyllä, että tanssi uudessa seurassa alkoi tosi hyvin ja kehitystä oli havaittavissa heti, sen todistivat jo hyvät kisatuloksetkin. Eikä ihmekään -valmentajina ovat huippuvalmentajat, Nitta Kortelainen, Markku Hyvärinen, Mika Jauhiainen ja Disa, joka tällä hetkellä Tanssii tähtien kanssa TV ohjelmassa. 

Harjoittelua kuitenkin häiritsi entisen seuran valmentajan agitointiyritykset saada Lassi takaisin vanhaan seuraan. Kilpatanssissahan on kova pula nimenomaan pojista ja useamman kuin yhden kerran sain kuulla entisen valmentajan yhteydenotoista, kun hän olisi halunnut Lassin milloin kenenkin pariksi takaisin J&V:lle. Jossain vaiheessa minulta paloi hermo asian suhteen ja ilmoitin hänelle kirjallisesti, että ellei kyseinen toiminta lopu olen yhteydessä seuran hallitukseen asiasta. 

Tänä syksynä, juuri kauden alettua tuli sitten se mitä pelkäsin. Sonja ja Lassi olivat tanssineet yhdessä yli 2 vuotta ja eräänä viikonloppuna sitten tekstiviestillä ilmoitettiin, että Lassi vaihtaa paria ja siirtyy toiseen seuraan. That's it. Varmaan luette jo rivien välistä, mitä mieltä olen tavasta ilmoittaa asiasta, eikö Sonja ole edes puhelinsoiton arvoinen?  Puuttumatta sen kummemmin parinvaihdon syihin, vaikka siitäkin jo saisi oman blogikirjoituksen story continues..

Tanssisavon valmentajat kuitenkin suhtautuivat asiaan hyvin ja kertoivat, että kyllä Sonjalle pari löytyy ja niin sitten löytyikin loppujen lopuksi. Treenit uuden parin Eliaksen kanssa alkoivat myöhässä, joten tämän syksyn kisat menetettiin, mutta pääasia että harrastus jatkuu. Eikä kilpamenestyksellä ole mitään merkitystä, kaikki aloitetaan lähes alusta, mutta onneksi aikaa on - kyseessähän on vielä pienet lapset. 

Nyt sitten aamulla kuulin, että sama toiminta J&V:ltä jatkuu. Sonjan uutta paria Eliasta oli kysytty pariksi "jollekin venäläiselle tytölle?". Onneksi Eliaksen äiti soitti minulle ja kertoi, että heillä ei ole mitään intressiä lähteä vaihtamaan paria. Luojan kiitos. Hän oli tosi ihmeissään asiasta ja ihmetteli, että mistä Eliaksen tiedot oli ylipäätään saatu? Niinpä niin, J&V:llä täytyy tosiaan olla kova pula pojista. Outoa vaan sinänsä, että se nyt kohdistuu jo toisen kerran Sonjaan.

Välikommentti : niin ja kaikella tällä kirjoituksellahan ei sitten ole mitään tekemistä kyseisen seuran seuratanssipuolen kanssa, ymmärtääkseni siellä toimii kaikki hyvin.  

Pyydän julkisesti, lopettakaa ja antakaa meille harjoittelurauha. Minun energiani kuluu täysin jo siihen, että tuen lapsen harrastusta, en tosiaankaan enää tarvitse tätä seläntakana kieroilua. 

Vai - kertokaa minulle, onko tämä normaalia seuratoimintaa?? Ihmiset, jotka harrastatte muita lajeja, tapahtuuko vastaavaa muun urheilun parissa? Jos näin on, niin eipä siinä sitten mitään, täytyy yrittää sopeutua. Kuitenkin - niin surullista

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Halloween 2012 finally here

 
Paikkojen tuunaaminen alkoi jo perjantaina

 
Mutta hommia jäi kyllä kiitettävästi vielä lauantaiksikin

 
Tänä vuonna ei enää niin "lapsellisia" koristeita - aah onko mun pikkalikat isompia

 
Sara tsekkailee yleisnäkymää

 
Tänä vuonna uutta isot lepakonsiivet  99 senttiä - kiitos Tiimarin, Halloween koristeiden mekka

 
Perinteistä palloa myös, tietty

 
Herkkuosiota

 
Ja lapset tekivät itse myös suolaisia

 
Alkaa olla valmista, meidän tyttöjen tämän vuoden look

 
Vieraat saapuivat, vieraslookissakin havaittavissa tiettyä muutosta neitimäisyyteen (ei enää värjättyjä naamoja juurikaan)

 
Olihan meillä onneksi pikkulepakko kuitenkin
 
 
Kohta alkaa MURHAAJA leikki

 
Ai niin ne herkut piti tietysti syödä välillä. Tuunasimme muuten juomatkin myrkkypulloiksi

 
Sitten keppostelemaan naapureille ja tekemään ulkorasteja

 
Räntää tuli ja kartat kastuivat, mutta kaikki rastit saatiin tehtyä
 
Sittenpä alkoikin autoja tulla, vanhemmat tulivat hakemaan sokerihumalaisia lapsiaan kotiin, mutta hauskaa oli jälleen kerran. Vieläköhän ensi vuonna jaksan järjestää juhlia... eiköhän. Itsekin näistä kyllä tykkää, kun lapsilla on hauskaa
 
Hyvää pyhäinpäivää siis kaikille
 
t vampyyrimamma, lepakko ja tyttövampyyri

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Halloween 2012 coming


Minun Halloween 2012 alkoi viikonloppuna, kun piti saada mielenpiristystä. Niinpä kävelin kukkakauppaan ja valkkasin kimppuun hallowiinimaisia kukkia. Nätti tuli


Tyttöjen Halloween alkoi taas viime viikolla kun hoksasivat, että aika on Halloween bileiden. Sainko taaskaan sanottua ei ? No en, nehän alkaa olla jo perinne.

Niin sitten alettiin värkkäileen kutsuja ja tänä vuonna ne ovatkin aika metkoja.  Päällystimme tulitikkulaatikoita teeman mukaan ja YLLÄTYSkuvio tässä on se, että kun avaat laatikon sieltä pomppaa hämähäkki tai muu äklöttävä otus. Tai pomppaa ja pomppaa  - osaan laatikoita laitettiin ehkä tuhdimmin liimaa, niin otus ei välttämättä pomppaa :) mutta idea on, että pomppaa ja SÄIKYTTÄÄ



Tuon pikkuruisen laatikon sisällä on vielä tietysti kutsu juhliin. 


Joten Welcome to our Halloween Party 2012.. ne on sitten ensi viikonloppuna

ps. klikkaa kuvat suuremmaksi niin näet Hienot yksityiskohdat :)